Mistä kaikki alkoi?

Vuonna 1993 Retu, perheemme ensimmäinen westie, saapui taloon.Olimme pitkään pohtineet mieheni Markon
kanssa meille parhaiten sopivaa koirarotua ja päädyimme eri vaihtoehtojen jälkeen valkoiseen länsiylämaanterrieriin.

Miksi westie? Melkein heti tiesimme, että terrieri on meille parhaiten sopiva vaihtoehto. Halusimme melko pienen,
sitkeän ja luonteeltaan suuren koiran.Veikeän kaverin, jossa piti kuitenkin olla luonnetta. Rodun piti olla myös sellainen, että se sopi lapsiperheeseen.

Heti alusta alkaen halusimme myös käydä näyttelyissä. Retun menestys oli erinomainen ja osin sen johdosta hankimme vuonna 1995 Pimun. Lauma karttui vuonna 1997 amerikkalaisherra Yammulla ja 1998 hollantilaisneiti Murulla. Samalla ajatus kasvattajaksi ryhtymisestä kiehtoi entistä enemmän. Vuonna 1998 rekisteröitiin Loving you –kennelnimi ja samana vuonna Pimun ensimmäiset pennut tulivat maailmaan.

Koirat ovat perheenjäseniä

Minulle ja perheelleni koirat ovat osa perhettä. Kasvattajana toimiminen on elämäntapa, ei elinkeino. Haluan omalta osaltani olla edistämässä terveiden ja laadukkaiden westien kasvatustoimintaa maassamme.

Tällä hetkellä laumaamme kuuluu 11 koiraa. Noin puolet heistä on ”eläkeläisiä”, jotka ovat ansainneet kannuksensa näyttelyissä ja tuottaneet maailmaan uusia westienpentuja. Nyt nämä vesselit saavat kirmailla ja nautiskella kaikessa rauhassa oloneuvoksen päivistään.

Koirat asuvat kanssamme keskellä maaseutua ja niillä on käytössään laajat ulkoalueet, jossa ne voivat leikkiä, juosta ja telmiä keskenään. Laumamme käy päivittäin pitkillä metsälenkeillä ja nautiskelee iltaisin takkatulen loimusta. Maaseudun rauhaan Vesilahdelle muutimme osin siitä syystä, että täällä koirille on tilaa nauttia elämästään täysin rinnoin..

Minulle koirat ovat sydämenasia. Ne saavat mahdollisimman paljon rakkautta ja huolenpitoa perheeltämme. Siksi haluan, että myös koirieni jälkeläiset saavat arvoisensa kodin: paikan jossa niistä huolehditaan aikaa säästämättä ja jossa ne ovat rakastettuja perheenjäseniä.

Loving you –terveisin, Sari